2015-12-27

Pieniä joulumuistamisia naapureille


Ei riittänyt, että kortteja ja lahjoja annettiin kavereille siellä sun täällä, vaan pihan lapsillekin piti keksiä jotain. Niinpä siihen kehitettiin yksinkertainen, mutta mukava pieni paketti koristellusta piparkakusta. Kissanpää-muotti on itseni tekemä, mutta mikä tahansa iso muotti kävisi tähän.

2015-12-23

Kuusen latvatähti


Kuusestamme puuttui latvatähti ja sellainen piti kiiresti saada, joten askartelimme perinteisen latvatähden kiiltopaperista. Kaikki materiaali löytyi kaapista, askartelun teki helposti ja alle puolessa tunnissa ja se näyttää hyvältä, joten olen tyytyväinen.

Käytetyt materiaalit:
  • kiiltopaperia, tämä oli toiselta puolelta vihreä ja toiselta kultainen
  • sakset
  • harppi pikkutähden aloitusympyrään
  • rautalankaa
  • yleisliimaa
Halusimme tähdestä halkaisijaltaan 30cm, joten leikkasin kiiltopaperista neljä neliötä, joiden halkaisija on noin 30cm, sivujen pituus siis 21cm. Taittele jokainen neliö kulmasta kulmaan haitariksi. Taita haitarit keskeltä.


Kiinnitä kaksi haitaria rautalangalla yhteen. Käännä työ. Kiepsauta rautalangan päät toistensa yli.


Laita kaksi haitaria lisää. Käännä työ oikealle puolelle ja kiepsauta rautalangan päät taas toistensa yli, näin saat langat taas kääntöpuolelle. Niiden avulla tähti kiinnitetään kuuseen. 


Tee pieni tähti peittämään etupuolella näkyvät rautalangat.



Koska tähti on 8-sakarainen, tee pienestä tähdestä myös 8-sakarainen. Leikkaa kiiltopaperista halkaisijaltaan 5cm ympyrä. Taita ympyrä kaksinkerroin keskeltä ja avaa taitos. Tee uusi taitos kohtisuoraan edellistä vastaan. Sitten vielä kaksi taitosta edellisten väleihin, kaikki samalle puolelle. Olet nyt saanut ympyrän keskustasta katsoen kahdeksan taitosta, jotka ovat tähden sakarat. Taita sitten vielä jokaisen näiden taitoksen välistä sisäänpäin haitarin tavoin, niin sakarat tulevat esiin. Mittasin sitten 5mm tähden sakarien välistä ympyrän keskustaa kohti ja leikkasin siitä sakaran kärkeen päin. Pidin tähteä moninkerroin niin, ettei leikkausta tarvitse tehdä jokaiseen kohtaan erikseen. Näin ympyrästä on tullut tähti.


Liimasin seuraavaksi pienen tähden latvatähden keskustaan kiinni. Käytin tässä yleisliimaa, mutta kuumaliima olisi varmasti ollut helpompi. Joka tapauksessa tähdestä tuli juuri sellainen kuin halusinkin.

2015-12-22

Tryffelipallot kovalla suklaakuorella

 

Näitä annan lahjaksi joka joulu. Vastaavanlaisia ohjeita löytyy monia, mutta tämän tryffelitaikinan reseptin olen saanut kaverilta vuosia sitten ja pidän siitä niin paljon, etten ole muita kaivannut.
  • 1dl kuohukermaa
  • 1 vaniljatanko
  • 5tl sokeria
  • 1 keltuainen
  • 150g tummaa suklaata
  • 30g voita
  • 2tl konjakkia
  • pinnalle kaakaojauhetta tai suklaakuorrutus
1. Kerma ja vaniljatanko kuumennetaan lähes kiehuvaksi, otetaan pois levyltä, peitetään kannella ja annetaan seisoa noin puoli tuntia, jonka jälkeen vaniljatanko otetaan pois. Samaa tankoa voi käyttää uudestaan muutamia kertoja, vaniljakastikkeeseen vaikka, jos tryffeleitä ei tee paljon, kunhan sen kermassa liottamisen jälkeen pesee ja antaa kuivua kunnolla.

2. Sokeri ja keltuainen vaahdotetaan. Suklaa ja voi sulatetaan yhteen. Molemmat seokset lisätään kuohukermaan ja kuumennetaan sekoittaen kunnes lopputulos on tasainen, keittää ei kuitenkaan saa. Lopuksi sekoitetaan konjakki.

3. Taikina kaadetaan pieneen vuokaan tai leivinpaperoidulle pellille ja annetaan jähmettyä kylmässä seuraavaan päivään. Itse tuplaan taikinan aina tehdessäni ja kaadan sen muoviseen karkkilaatikkoon, laitan kannen päälle ja yöksi ulos.

4. Leikkaa taikina noin 25 osaan ja pyörittele palloiksi. Pallot kieritetään kaakaojauheessa, tai pähkinärouheessa tai nonparelleissa, jos ne ovat enemmän mieleen. Vaihtoehtoisesti niihin voi myös tehdä suklaakuoren. Tryffeleitä säilytetään jääkaapissa suojattuna ja ne säilyvät muutaman viikon, mutta ei niitä malta olla syömättä niin kauan.

Suklaakuori tehdään sulattamalla suklaa, tummalla suklaalla tämä tapahtuu 50 asteessa. Seuraavaksi lasketaan suklaan lämpötila 36 asteeseen. Sitten suklaaseen sulatetaan 10% lisää suklaan palasia nostamatta lämpötilaa. Tämän jälkeen suklaa pidetään 31–32 asteisena koko käytön ajan. Suklaata yritetään saada tryffeleihin kiinni, tyyli vapaa. Jäähdyttyään suklaakuoren pitäisi olla miellyttävän kova pureskella ja tryffeleiden luonnostaan suussa sulavan pehmeitä. Kaakaojauheessa pyörittely on huomattavasti helpompaa kuin tämä operaatio eli suklaan temperointi, mutta kannattaa tätäkin kokeilla.



2015-12-21

Antiikkikynttilöitä – pakko tätäkin kokeilla


Vanhoja kynttilänpätkiä oli päässyt kertymään taas sen verran, että tuli aika tehdä kynttilöitä. Olen aiemmin tehnyt kynttilöitä muottiin valamalla, mutta nykyään on tullut käytettyä antiikkikynttilöitä sen verran paljon enemmän kuin pöytäkynttilöitä, että oli järkevämpi tehdä niitä.

Tarvikkeet:
  • kynttilämassaa
  • sydänlankaa
  • kattila ja astia massan sulattamiseen vesihauteessa
  • valuastia, tässä tapauksessa peltinen viinipullon kotelo
  • suuri kattila, johon valuastia mahtuu
  • teline, johon kynttilät asetetaan kuivumaan, mahdollisesti myös keppejä, joihin sitoa langat
  • lämpömittari, jos siltä tuntuu, ei välttämätön
Sulatin kynttiläjämät vesihauteessa, näin ei massa pääse kuumenemaan vahingossa liikaa. Steariini ja parafiini sulavat siinä 70 asteen tuntumassa, eikä niitä ole tarvetta saada yli 100 asteisiksi, saattaisivat syttyä palamaan ja palovammojen riski joka tapauksessa kasvaisi. Kastoin sydänlangat massaan ja asetin kuivumaan ja suoristin. Lanka on hyvä kyllästää, koska massa ei tartu märkään lankaan. Suojasin lattian sanomalehdillä ja viritin krokettimailan pyykkitelineen päälle kynttilöiden telineeksi. Tämän voisi varmasti tehdä helpomminkin, mutta ensimmäisellä kerralla ei aina ole kaikki loppuun asti ajateltua. Joka tapauksessa halusin kastaa kaksi kynttilää kerrallaan ja tarvitsin jotain, johon saada kynttilät kuivumaan niin, etteivät ne ole kiinni toisissaan. Laitoin suureen kattilaan kiehuvaa vettä ja peltisen viinipullon kotelon valuastiaksi kattilaan. Kaadoin valuastiaan kiehuvaa vettä ja kynttilämassaa päälle.


Sitten lankoja vain kastetaan reippaasti, tasaisesti ja varmasti alas asti. Pidin yhtä lankaa keskeltä kiinni niin, että yhdellä kastamisella tekee kahta kynttilää. Yhden langan pituus oli siis noin 60cm, kahden kynttilän verran. Vaihtoehtoisesti voisi solmia lankoja kolme tai neljäkin keppiin, jos valuastia on riittävän leveä. Sydänlangan alapäähän voi kiinnittää painoksi esim. verhonipsun, mutta tein ilman painoja, joten suoristelin kynttilänalkuja usein. Valmistuvan kynttilän pitää antaa jäähtyä välillä, joten itsekin tein sitten sen parikymmentä kynttilää kastaen yhden parin aina vuorollaan. Sulatin välissä toki myös lisää massaa, ja keitin kattilaa, jotta sain veden valuastiassa taas riittävän kuumaksi. Loppuvaiheessa kannattaa katkaista kynttilöiden alaosaan muodostuvat hännät. Viimeisimmät kastot kannattaa tehdä kuumaan massaan, että kynttilän pinta jää siistiksi ja sileäksi. Anna kynttilöiden jäähtyä kylmiksi ennen kuin otat ne kuivumasta, kynttilä voi muuttaa muotoaan vielä lämpimänä.

2015-12-20

Lakknäsin limppu


Tätä olen jo vuosikaudet leiponut aina jouluisin, joskus muulloinkin. Se on hyvää, äärimmäisen helppo tehdä, säilyy hyvin ja on helppo antaa lahjaksi.
  • 1l piimää
  • 75g hiivaa
  • 3dl kaljamaltaita
  • 3dl vehnäleseitä
  • 4dl ruisjauhoja
  • 1l vehnäjauhoja
  • 2½tl suolaa
  • 2dl siirappia
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen piimään. Lisää kaikki loput aineet piimään, sekoita hyvin, vaivata ei tarvitse. Laita taikina voideltuihin leipävuokiin. Taikinasta riittää kolmeen tavallisen kokoiseen leipävuokaan, itse käytän 2l vuokia, joten siitä tulee kahteen vuokaan. Laita vuoat kylmään uuniin ja peitä ne liinalla. Anna seistä uunissa puoli tuntia ja laita sen jälkeen uuni päälle 175 asteeseen, ota liina pois. Ota leivät pois vuoista ja käännä ne ylösalaisin noin 1½ tunnin kuluttua.

Leivän pinta saa tummua hyvin tummaksi, mutta ei mielellään mustua. Ei leipä siitä tosin pilalle mene, vaikka pinta palaisikin. Kannattaa kurkistaa uuniin reilun tunnin kohdalla. Jos leivät näyttävät palavan siinä kohtaa, peitä ne leivinpaperilla, ei kuitenkaan ole vakavaa, vaikka kääntäisit leivät jo 1h 15min kohdalla. Paista leipiä vielä noin puoli tuntia ylösalaisin. 15 minuuttiakin saattaa riittää, jos leivät ovat jo kovin tummia. Pidän nyrkkisääntönä, että leipiä pitää paistaa vähintään 1½ tuntia ja korkeintaan 2 tuntia 15 minuuttia, uunikin vaikuttaa tässä paljon.

2015-12-19

Punatulkku-teema jatkuu



Punatulkkutaulussa oli vähän turhan tarkkaa työtä pienelle, joten piti kehitellä toinenkin punatulkkuaskartelu. Kaikki pitivät tästä niin paljon, että nyt näitäkin roikkuu täällä monta.

Käytetyt materiaalit:
  • musta kartonki
  • punainen, harmaa ja valkoinen villalanka ja neula
  • sakset
  • askartelusilmät 2kpl ja liima, jos niissä ei ole tarrapintaa
  • ripustukseen lankaa ja sinitarraa

Mustasta kartongista leikattiin kaksi kappaletta punatulkkuja, joiden keskelle tehtiin reikä halkaisijaltaan 1,5cm. Seuraavaksi tehtiin tupsu. Punaista lankaa kieritettiin reiän ja linnun alaosan ympäri niin paljon kuin jaksettiin kartonkeja päällekkäin pitäen. Sen jälkeen kieritettiin vielä vähän harmaata lankaa linnun yläosan ja reiän ympäri ja vielä vähemmän valkoista lankaa yläosaan pyrstön puolelle.

Langat leikattiin poikki ulkoreunaa myötäillen ja lopuksi sidottiin lanka kartonkien välistä pitämään tupsua kasassa. Lintu viimeisteltiin liimaamalla silmät molemmille puolille ja kiinnittämällä ripustuslanka linnun yläosaan kartonkien väliin sinitarralla.

Tässä vielä kaava pulskalle punatulkulle, jos piirtäminen ei nappaa.


2015-12-18

Punatulkkutaulu ikkunaan



Pidämme kovasti punatulkuista, ja koska niitä ei nykyään enää paljon ikkunasta bongaile, täytyy tyytyä katsomaan pahvisia versioita.

Käytetyt materiaalit:
  • musta ja punainen kartonki
  • punainen paperi
  • neula ja mustaa lankaa
  • Eri-keeper ja liimapuikko
  • sakset
  • veitsi ja alusta
Leikkasin mustasta kartongista 21x21cm palan, jonka sisään leikkasin yhdeksän 5x5cm aukkoa niin, että reunoissa ja aukkojen välissä on aina 1,5cm. Punaisesta kartongista leikkasin 12 kappaletta 0,5cm paksuista kehystä, joiden sisällä on 5x5cm aukko. Näistä yhdeksän liimataan toiselle puolelle mustaa kartonkia ja kolme satunnaisiin kohtiin toiselle puolelle mustaa kartonkia. Näin saadaan ulos näkyvälle puolelle perinteistä tyyliä ja sisäpuolelle vähän hauskempaa. Leikkasin mustasta kartongista yhdeksän punatulkkua ja punaisesta paperista punatulkkuihin punaisen osan, yhteensä 18 kappaletta, molemmille puolille liimattavaksi.


Lapset liimasivat punatulkkuihin punaiset osat ja ompelivat linnut roikkumaan mustasta kehyksestä siitä kohtaa, mihin punainen kartonkikehys liimataan päälle. Kartonkikehykset liimattiin ja taulu tuli valmiiksi. Taulussa oli huomattavasti enemmän vaivaa kuin olin ajatellut. Leikkaaminen silti yleensä on rentouttavaa, joten en valita. Lapsetkin saivat liimata ja ommella, joten heille tuli tunne, että taulut ovat omia ja heidän itsensä tekemiä.

Ja koska tauluista jäi yli paljon punaisia ja mustia 5x5cm kartonkipaloja, lapset tekivät omat korttinsa niille.


Ja jos punatulkun piirtäminen tuntuu mahdottomalta haasteelta, tässä vielä Altin piirtämä tulkku.


2015-12-17

Lapsen lahjoja kavereille


Tällaisia pikkupaketteja esikoululaisemme teki eskarikavereilleen. Ne oli helppo tehdä, tosin hän teki niitä niin paljon, että siinä meni tunteja. Materiaalejakin löytyi helposti kaapista, ja ilmakuivuvaa savea saa kirjakaupoista, rautakaupoista, vaikka mistä.

Käytetyt materiaalit:

  • ilmakuivuvaa savea n.10g per koriste
  • kaulin ja piparkakkumuotteja
  • sekalaisia saventökkimistyökaluja
  • akryylimaalit ja pieni sivellin
  • erivärisiä helmilankoja 
  • sakset
  • kartonkia
  • tarroja
  • liimattavia koristeita ja Eri-keeperiä
  • valkoinen geelikynä
  • värillisiä papereita
  • lumihiutale rei'itin
  • kirjainleimoja

Ilmakuivuvaa savea kaulittiin ja siitä otettiin pienellä piparkakkumuotilla paloja, joihin kaiverrettiin kuvioita ja reikä, johon ripustusnaru laitetaan. Seuraavana päivänä ne maalattiin akryylimaaleilla ja helmilanka kiinnitettiin.



Punatulkkutaulusta yli jääneistä mustista kartongin kappaleista askarreltiin tarrojen, liimattavien koristeiden ja valkoisen geelikynän avulla kortteja.



Pieni taiteilija halusi vielä kauniit paketit, mutta niiden askartelemiseen ei kärsivällisyys riittänyt, joten tässä autoin. Leikkasin A4-kokoisia värillisiä papereita neliöiksi ja taittelin niistä origamikirjekuoren, joka kulkee nimellä menko. Erilaisia ohjeita taitella sama asia löytyy melkoisen paljon, mutta tässä ne kaksi, joiden avulla itse olen tuon opetellut: 1 ja 2.

Lopulliseen pakettiin sujautettiin koristeen ja kortin lisäksi valkoisesta paperista rei'itetty lumihiutale ja leimattiin saajan nimi toiselle puolelle. Toivottavasti kaverit tykkäävät!

2015-12-14

Kaulahuivisolmu

Taannoin katsoimme mitälie videota erilaisista tavoista sitoa kaulahuivi ja siitä lähdin pohdiskelemaan vaihtoehtoja. Tuli keksittyä tällainen solmu, enkä ole muualla vastaavaa nähnyt joten olkaa hyvät. (Pretzel knot -nimellä kulkee muutamakin samankaltainen solmu, mutta tätä ei.)

Solmu pysyy hyvin kasassa eikä avaudu liikenteessä. Purkaminen on silti helppoa - vetää päistä sitten kumman tahansa pois solmusta, niin huivi on jo irti. 

Solmiminen aloitetaan heitämällä huivi kaksinkerroin niskaan (tällaiset ovat aina jotenkin käytännöllisempiä kuin sellaiset solmut, joissa huivin täytyy kiertää kaulaa useamman kerran). Ylempi pää kannattaa jättää hieman pidemmäksi.


Ylempi irtopää vedetään keskeltä osittain lenkin läpi…


…ja tästä muodostetaan uusi lenkki.


Ja toisella irtopäällä lukitaan tämä lenkki sokan tavoin. Pörhistä huivia.

2015-12-13

Tämän joulun piparkakkuinstallaatio – tietyömaa




Meillä on tapana tehdä joka vuosi erilainen "piparkakkutalo". Aihe on yleensä jollakin tavalla ajankohtainen sillä hetkellä. Tänä talvena lähettyvillä on usein nähtävä ja paljon tunteita herättävä tietyömaa, joten oli luontevaa tehdä se piparkakusta. Altti piirsi kaivinkoneen ja paalutuskoneen kaavan ja muotoili automuotinkin toisesta turhasta muotista, kun en löytänyt automuottia kaupasta. Paalujen keskellä on sinisiä kiteitä esittämässä jäätä. Syksyn sateet ovat luoneet tietyömaalle useita kertoja tekojärven, ja lapset kuvittelevat, miten se voisi jäätyä, jos pakkasia joskus tulisi, ja sinne pääsisi luistelemaan. Tämän toteutuminen ei kuulosta kovin todennäköiseltä, mutta piparkakkuinstallaatioon sen voi tehdä. Kevyen liikenteen kiertotien olisin tehnyt pastilleista, mutta tähän mahtui ainoastaan autojen kiertotie, joten se sai pastillit. Suosittelen muillekin vaihtuvia piparkakkutalojen teemoja, ei pääse kyllästymään.

2015-12-10

Saippuan paketointia

Teimme muutamia viikkoja sitten laventelisaippuaa ja nyt on tullut aika luopua niistä, joten luvassa oli paketointi. Lapset maalasivat vesiväreillä kuvat, joista leikattiin saippuoihin sopivan kokoinen kääre. Kuvien värimaailma oli laventelin mukainen ja kääreessä kerrotaan mistä saippuasta on kyse. Saippua paketoitiin vielä sellofaaniin ja sidottiin paperinarulla.


Ja koska on joulu, halusimme lisätä vielä pienen jouluisen jutun. Taittelin lasten kanssa jouluisista skräppäyskartongeista tähtiä, joihin ohjeen löysin täältä. Ompelimme tähtiin ripustuslangat pistämällä neulan tähden takapuolelta läpi, pujottamalla helmen neulasta ja pistämällä neulan takaisin samasta reiästä. Tämän jälkeen vielä teimme lankoihin solmun (tällaisen, niin että helmi jää lenkin sisälle) aivan tähteen kiinni, ettei lanka tai sisällä oleva helmi lähtisi liikkumaan. Molemmat langan päät ovat vapaita, joten tähden voi sitoa kiinni mihin haluaa, me sidoimme ne nyt rusetilla paketteihin.


2015-12-09

Saippuan tekoa, taas


Nyt oli lapsella kaveri yökylässä ja pakkohan sitä oli päästä kokeilemaan kaikkea jännää yhdessä, siispä saippuaa tekemään! Meiltä tilattiin sopivasti teepuusaippuaa, joten hyvä myös päästä testaamaan sen tekemistä.

Käytetyt materiaalit:
  • 190g vettä
  • 85g rakeista lipeää
  • 250g kookosrasvaa
  • 250g oliiviöljyä
  • 30 tippaa teepuuöljyä
Saippuan teko oli tosiaan vain lasten viihdyttämistä, myös täysin ex tempore, joten mitään erikoisempia kikkailuja ei harjoitettu. Tai no, hammastikulla piirrettiin lopuksi kuvioita muottiin laitetun saippuan pintaan, jos vaikka niistä saisi kauniin pinnan siihen sivuun palasta. Ja onnistuihan se. Soapcalc.net auttoi taas sopivien suhteiden tarkistamisessa. Jälleen kerran saippua oli haljennut puolen tunnin kuluttua, mutta halkeama kuroutui umpeen pian sen jälkeen. Tällä kertaa saippua leikattiin 12 tunnin kuluttua tekemisestä, mutta siinä ei ollut eroa 6 tuntia tekemistä seuraavan leikkaamisen kanssa. Tuli kaunista, hyväntuoksuista ja lapset olivat innoissaan!



2015-12-08

Joulukortti sapluunan avulla


Tänä vuonna halusimme tehdä kortin sapluunan avulla, saa nopeasti sen kolmisennelisenkymmentä korttia ja kaikille löytyy tekemistä. Altti piirsi sapluunan ja minä leikkasin. Leikkasin tummanvihreästä kartongista 9,2cm x 14,85cm paloja, mikä on kultaisen leikkauksen mukainen suhde (n.1,62:1). Sellaisia on tullut harrastettua useampanakin vuonna, ja kun kerran itse leikkaa kartongista, on joka tapauksessa mukava olla joku muu kuin se täysin standardi korttikoko. Lapset saivat töpöttää valkoista sormiväriä vaahtomuovipalan kanssa sapluunan läpi. Tähti otettiin rei'ittimellä hopeakartongista ja pienet saivat liimata sen paikoilleen. Lopuksi vielä lapset saivat leimata valkoista sormiväriä musteena käyttäen hyvän joulun toivotuksen.


2015-12-07

Piparkakkukuusi


Osalle sukulaisista päätettiin tehdä taas tänä vuonna vanha tuttu piparkakkukuusi. Siinä veistelen kaavan mukaisia tähtiä jokaista kaksi kappaletta, paitsi pienintä, jota teen tavallisen piparkakkumuotin kanssa 12 kappaletta, eli yhteensä 24 tähteä. Kuusi kasataan grillitikun ja tomusokerikuorrutteen avulla. Jokaisen piparkakun väliin laitetaan kuorrutetta ja pienin tähti laitetaan aina kahden suuremman tähden väliin. Kuusi kootaan laittamalla suurimmat alas ja kääntämällä seuraavaa tähteä aina ristiin niin, että niistä muodostuu kuusi. Tikku tökätään suurimman tähden keskelle, laitetaan kuorrutetta, tökätään tikun läpi pikkutähti, kuorrutetta, toinen suuri tähti jne. Grillitikun pää katkaistaan ennen viimeisen pienen tähden laittamista. Lopuksi sitten koristellaan ja herkullinen lahja on valmis.



Ja koska piparkakkutaikinoita on yhtä paljon kuin leipojia, tässä vielä ohje, jonka mukaan itse niitä teen.

  • 500g voita (tai 425g voita ja 2dl kuohukermaa vaahdotettuna)
  • 425g sokeria
  • 1 muna
  • 280g (2dl) siirappia
  • 2tl kanelia
  • 2tl inkivääriä
  • 2tl neilikkaa
  • 2tl pomeranssia
  • 1kg vehnäjauhoja
  • 4tl ruokasoodaa

Kiehauta siirappi ja mausteet. Vatkaa muna ja puolet sokerista sekä voi ja puolet sokerista. Yhdistä vaahdot ja lisää siirappimausteseos siihen. Jos käytät kermavaahtoa, sekoita se tässä vaiheessa taikinaan. Sekoita sooda hyvin vehnäjauhoihin ja lisää jauhot taikinaan. Itse käytän sähkövatkainta jokaiseen yhdistämiseen, menee näin helpoiten. Taikina kannattaa joka tapauksessa sekoittaa huolellisesti, kuten aina kekseissä, rasvan täytyy olla tasaisesti jakautunut tai osa kekseistä epäonnistuu. Pidä taikinaa yön yli kylmässä. Paista 200-225 asteessa uunista riippuen, 3-5 minuuttia per pelti piparkakun koosta riippuen.

Käytän kermavaahdotonta taikinaa yleensä, kun teen rakennettavia piparkakkuja, eli rakennuksia, näitä kuusia, joulukalentereita jne. ja kermavaahdollista taikinaa muissa tapauksissa. Kermavaahdon kanssa tuntuu tulevan vähän pehmeämpiä ja helpommin murtuvia piparkakkuja kuin ilman kermavaahtoa. Kermavaahdollinen taikina on myös pehmeämpää, sitä on helpompi kaulia, mutta se jää myös paksummaksi ja murtuu helposti liian ohueksi kaulittuna. Tänäkin vuonna taikinoita on tullut tehtyä molempina versioina. Rakennelmia on niin helppo antaa lahjaksi, että niitä tekee aina useampia.

2015-12-06

Turkkilaisen pää -pannunalunen

Oli ylimääräinen hukkapätkä kuuden millin juuttinarua joten askartelin joululahjaksi pannunalusen. Vähän harmittaa antaa pois kun tuli niin hyvä mutta menköön.


Naru, jota muuten kului noin 620cm, meni solmuun, tarkemmin ottaen tuli turkkilaisen pää eli turk's head eli osmonsolmu, viidellä säikeellä, seitsemällä mutkalla ja kolminkertaisena. Säikeiden ja mutkien lukumäärän tulee olla suhteellisia alkulukuja keskenään, jotta solmu toimisi. Seitsemänkulmio vaikutti kivalta ja taitaa olla minimi jotteivät reunoilla olevat lenkit kasva turhan pitkiksi. Viisi säiettä antaa pannunaluselle tarpeeksi leveyttä ilman, että täytyy kerrata hirveän paljon ja on hieman tukevampi ja fiinimpi kuin vähemmillä säikeillä. Kolmesti kerrattu on minimi, jotta saa langat pääteltyä fiksusti. Näin jälkiviisaana voi sanoa, että ihan hyvin löytyi hatusta sopivat numerot.

Naru kulkee näin..
Paitsi että ympyrällä tasossa – kas näin




Kun solmu oli solmittu ja kiristetty, narun päät katkottiin ja pleissattiin naapurinaruihin kiinni.

Tällä lailla


Pleissaus onnistuu niin, että kun solmu on kiristetty, molemmat päät katkaistaan jättäen hieman solmimisvaraa, sidotaan väliaikaisesti esim. kalastajanlangalla, puretaan ja teipataan.

Valmis

Valmis pannunalunen keitettiin kattilassa, nuijittiin vasaralla ja laitettiin saunaan kuivumaan. Juuttinaru kovettuu kastuessaan, mutta tämä ainakin tuntuu pehmenneen täysin kuivuessaan. Ehkä pitää muotoaan hieman paremmin, ehkä ei. Tiedä häntä.

Tein toisenkin ja kokeilin kylmällä vedellä käsitellä. Juuttinarun valmistuksessa kai käytetään jotain öljyä joka haisee. Kuumalla vedellä haju lähtee pois, joten suosittelen ryöppäämään nämä tekeleet.

Vaalea joulukakku



Tämä resepti on muokattu Seitsemän sortin leivonnaiset -kirjan hedelmäkakusta. Tällainen tehtiin tuomisiksi, ei sentään omaan pöytään vielä joulukakkua tehtäisi. Ostin juuri myös älyttömän kauniin uuden silikonisen vuoan, Silikomart Meteor, ja oli kova hinku päästä testaamaan sitä. Hieman ongelmallinen esteettisyyden kannalta tuo silikonin huono lämmönjohtavuus, mutta siihen täytyy myöhemmin paneutua. Kakku siis jäi päältä vaaleaksi, varmaan koska paistolämpötila oli matala.

  • 200g margariinia tai voita (yleensä 100+100)
  • 210g sokeria
  • 3 munaa
  • 230g vehnäjauhoja
  • ½tl leivinjauhetta
  • ½dl konjakkia
  • 1dl rusinoita pilkottuna
  • 50g sukaattia
  • 50g hillottua appelsiininkuorta

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Jauhota hedelmät osalla jauhoista, sekoita leivinjauhe loppuihin jauhoista. Kääntele jauhot, hedelmät ja konjakki rasvaseokseen ja laita jauhoitettuun torvivuokaan. Paista 150 asteessa uunin alaosassa noin tunti. Paista 45 minuuttia 150 asteessa ja nosta lämpötila 15 minuutiksi 175:een. Kakun kannattaa antaa mehevöityä päivä tai pari ennen tarjoamista. Se on myös hyvin tuhtia, joten leikataan ohuiksi viipaleiksi.

2015-12-02

Saippuaa sukulaisille


Käytetyt materiaalit:
  • 190g vettä
  • 84g rakeista lipeää
  • 248g kookosrasvaa
  • 252g oliiviöljyä
  • 20g kuivia käytettyjä kahvinpuruja
  • 30 tippaa appelsiiniöljyä
  • 60 tippaa oranssia saippuaväriä
  • suojalasit ja kumihansikkaat
  • tyhjä maitotölkki muottina
  • sauvasekoitin sekoittamisessa
  • vaaka ja lämpömittari mittaamisessa
Edellinen saippuantekokokemus oli niin hyvä, että ajattelimme tehdä vielä muutaman joululahjan saippuasta. Kookosrasvaa oli jäljellä aavistus alle puolen kilon, joten oliiviöljyä on hiukan enemmän, tuskin kuitenkaan merkittäviä määriä. Lipeän ja rasvan suhteella vapaata rasvaa pitäisi olla 7,5%, mikä on enemmän kuin edellisellä kerralla. Tässä toimi apuna taas saippualaskuri soapcalc.net. Edellisellä kerralla käytetty 5% vapaata rasvaa tuntui myös hyvältä kosteudelta, mutta kokeilun vuoksi halusimme nähdä, vaikuttaako noin pieni ero mitenkään. Tällä kertaa halusimme kokeilla myös, saisimmeko kahvinpuruilla rakeisen koostumuksen. Ainakin siitä tulee tummia pilkkuja. Eteerinen öljy lisättiin jälleen sulatettuihin rasvoihin. Rasvat ja lipeä saavuttivat saman lämpötilan 47 asteessa, jolloin ne yhdistettiin sauvasekoittimella. Alle parissa minuutissa seos oli jälleen sopivan sakea ja sekoitimme siihen kahvinpurut.


Kun ne olivat hyvin sekaisin, sekoitimme vielä 60 tippaa väriä. Tätä emme kuitenkaan sekoittaneet riittävän hyvin, koska lopullisen saippuan väri ei ollut ihan tasainen. Kaadoimme seoksen muottiin, jonka asetetimme leipävuokaan ja laitoimme lehtiä sivuille pitämään maitotölkkiä muodossaan.


Saippua oli haljennut taas keskeltä tunnin kuluttua, mutta kuuden tunnin kuluttua, jolloin leikkasimme sen, halkeama oli kuroutunut umpeen. Oranssi väri ei ole kovin vahva, enemmänkin siis olisi voinut laittaa, mutta on väri selvästi muu kuin valkoinen. Appelsiinin tuoksu tuntuu sen sijaan hyvinkin vahvalta. Ensi kerralla siis ainakin muistamme sekoittaa värin kunnolla, jos sellaista käytämme! Muuta huomioitavaa ei taas päivän vanhasta saippuasta voi sanoa.